Sunnuntai, 28.2.2021 
Onni, Sisu
Maakunta

Kolumni: Koronarokotuksen saaneista jo 29 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla, mutta alue vaatii itselleen tätä suurempaa osuutta rokotteista – Kaikkiko on saatava?

Koronarokotukset Suomessa ovat edenneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämässä järjestyksessä.

Rokotukset aloitettiin koronan vastaisen sodan eturintamalla olleesta terveydenhuollon henkilöstöstä. Seuraavana vuorossa ovat vanhimmat ikäluokat sekä ne, joilla on jokin vakavalle koronavirustaudille altistava perussairaus.

THL on tehnyt rokotusjärjestyksen lääketieteellisen riskiarvion perusteella, ja se on samantapainen useimmissa maissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

THL:n mukaan lista pohjautuu paitsi tähän riskiarvioon myös tavoitteeseen tarjota koronarokotteita "mahdollisimman oikeudenmukaisessa järjestyksessä niitä eniten tarvitseville".

Muun aikuisväestön rokotusten arvioidaan alkavan kesäkuussa, mutta nyt on jo alettu kyseenalaistaa tämän oikeudenmukaisuusperiaatteen sisältämää alueellista tasavertaisuutta.

Pääkaupunkiseudulla on yltymässä vaatimus siitä, että rokotteita ei pitäisikään jakaa tasaisesti ympäri maata vaan ne pitäisi keskittää sinne, missä tartuntaketjuja on eniten, asutaan tiheimmin ja kuljetaan rajojen yli – eli Helsinkiin ja Uudellemaalle, kuinkas muutenkaan.

Tämän itsekkään ajatuksen lipunkantajiksi ovat ryhtyneet Helsingin Sanomat, Iltalehti ja ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla pääkaupunkiseudun poliitikot ja vaikuttajat.

Vyörytyksen aloitti viime perjantaina Hesari julkaisemalla eduskunnan perustuslakivaliokuntaa nyt johtavan Rinteen haastattelun ja lehden pääkirjoituksella.

Viikonlopun aikana siihen yhtyivät useat muutkin helsinkiläiset ja uusmaalaiset päättäjät ja vaikuttajat.

"Suomessa on valittu poliittisesti helpoin tie, kun vähät rokotteet jaetaan tasaisesti väestön iän ja riskiryhmään kuuluvien määrän mukaisessa suhteessa ympäri maata", Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan.

"Nyt on HS tullut samalle linjalle, jolla itse olen ollut koko ajan. Rokotukset sinne, missä ongelma on suurin. Alueellinen tasa-arvo on ollut tähän mennessä se hallituksen valitsema tie, mutta se ei ole paras mahdollinen tie", joensuulaislähtöinen espoolaiskansanedustaja Pia Kauma (kok.) kirjoitti lauantaisessa Facebook-päivityksessään.

Iltalehti jatkoi sunnuntaisessa pääkirjoituksessaan tätä samaa Hesarin johdattamaa rataa: "Rokotejärjestyksen yhdenvertaisuuden osalta Suomessa on valittu aluepoliittisesti ongelmaton tie."

Ne jyrää meitin, vaikka tämä ei ole mitään kepulaisuutta vaan oikeudenmukaista suhteellisuutta.

Logiikka pettää pahasti tässä pääkaupunkiseutulaisten nurkkakuntaisessa vaatimuksessa. Koska Suomi ei ole likimainkaan pahin koronapesäke Euroopassa, ei tällä samalla logiikalla EU:n yhdessä hankkimia rokotteita olisi pitänyt vielä suomalaisiin tuhlata ensinkään.

Rokotukset sinne, missä ongelma on suurin -periaatteella rokotteita ei olisi pitänyt jakaa EU:lle. EU:n sisällä ne olisi pitänyt jakaa Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan sekä juuri tämän hetken tilanteen perusteella Portugaliin ja Tsekkeihin.

Tauti on kuitenkin aivan kaikkialla. Miksi ihmeessä tällöin rokotukset pitäisi keskittää kokonaan sinne, jossa sitä on jo absoluuttisesti eniten sairastettu ja saatu laumasuojaa ja jonne rokotukset on määrällisesti jo keskitetty?

Kun koko maassa oli sunnuntaina rokotuksen saaneita lähes 290 000. Heistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelta oli yli 80 000, 29 prosenttia. Siis tämänkö osuuden pitäisi olla vielä selvästi tätä suurempi?

Ettäkö siis kaikkialla muualla pitää eristäytyä ja pitää yllä yhteiskunnan sulkutoimia pidempään, jotta pääkaupunkiseutulaiset pääsisivät muita ennen tästä yhteisestä piinasta?

Ei tämä niin mene, eikä se olisi oikeudenmukaista. Suhteellisuus riskiryhmien esiintymisen ja koko väestömäärän mukaan on se, mitä on noudatettu, ja se on oikea tapa jakaa rokotteet oikeudenmukaisesti.

Keskustella sopii toki rokotusjärjestyksestäkin. Tähän rohkaisi myös pääministeri Sanna Marin (sd.) Yleisradion Pääministerin haastattelutunnilla (21.2.) samalla, kun hän onneksi viisaasti torjui toistaiseksi rokotusjärjestyksen muuttamisen.

Rakentavaa keskustelua ei kuitenkaan ole tällainen pääkaupunkiseutulainen ja elitistinen heti mulle kaikki -vaatimus. Sen sijaan sitä olisi pohdinta siitä, mitkä ammattiryhmät kuuluisi riskialttiutensa vuoksi rokottaa ennen muita.

Karjalainen ehdotti pääkirjoituksessaan 16.1., että rokotusten edetessä valtaväestöön olisi järkevintä rokottaa ensin ne ammattiryhmät, jotka ovat työnsä vuoksi altteimpia virukselle.

Ehdotus perustui tammikuussa julkistettuun Helsinki GSE:n raporttiin, jossa selvitettiin koronatartuntamäärät ammateittain.

Listan kärjessä olivat lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi muiden muassa myyjät ja kauppiaat, lehtien jakajat ja lähetit, siivoojat, lastenhoitajat ja rakennustyöntekijät.

Olemme Karjalaisessa edelleen tätä samaa mieltä, vaikka tämä järjestys suosii sekin pääkaupunkiseutua, koska siellä on eniten palveluammateissa työskenteleviä. Tälle tarkastelulle on kuitenkin kestävä peruste, koska sillä suojataan myös kaikkia muita.

Tähän samaan esitykseen yhtyivät myös Helsingin Sanomien (17.2.) vieraskynäkirjoittajat Mika Kortelainen ja Topi Miettinen, joiden viisaan ajatuksenjuoksun lehti onnistui kahden päivän päästä vääntämään omaksi nurkkakuntaiseksi kannanotokseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi