Keskiviikko, 12.5.2021 
Lotta
Kotimaa

Kolumni: Seuraavakin presidentti leivotaan eduskuntavaalien voittajapuolueesta ja ehdokkaasta, joka yhdistää eikä jaa kansaa

Seuraavat säännönmukaiset presidentinvaalit järjestetään Suomessa vuoden 2024 tammikuun neljäntenä sunnuntaina, johon on nyt aikaa hieman yli tuhat päivää. Todennäköisesti näissä vaaleissa käydään toinen kierros, joka on ensimmäisen kierroksen vaalipäivästä kahden viikon päästä, 11. helmikuuta.

Kaksi täyttä vuotta ja yhdeksän kuukautta sen päälle ei ole pitkäkään aika. Koronakriisin keskellä elettäessä vuosi on tuntunut ikuisuudelta. Kun kuitenkin olemme siitä ikeestä pian vapaita, nämäkin vaalit ovat edessämme ennen kuin juuri nyt osaamme arvatakaan.

Nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön päivät presidenttinä ovat joka tapauksessa luetut eikä hän ole seuraavissa presidentinvaaleissa ehdolla. Sellaista mahtia ei olekaan, joka muuksi tämän perustuslain 54. pykälän määrittämän asian muuttaisi ja samalla Niinistön itsensä pään kääntäisi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toki Niinistö voi tehdä putinit ja olla ehdolla vuoden 2024 jälkeen pidettävissä presidentinvaaleissa, mutta jospa nyt ei kuitenkaan.

Kuka seuraajaksi Niinistölle? Tämän asian spekulointi on tässä vaiheessa toki enemmän poliittista viihdettä kuin tiukkoihin faktoihin perustuvaa analyysiä, mutta kyllä sitä kannattaa jo pohtia etenkin puolueiden sisällä sekä avata keskustelua potentiaalisten ehdokkaiden kanssa - varsinkin nyt, kun peli on auki eikä ehdotonta suosikkia Niinistön seuraajaksi ole.

Viimeisimmässä Ylen (28.1.) presidenttigallupissa suosituin oli pääministeri Sanna Marin (sd.) 16 prosentin kannatuksella, ja tämän perässä tulivat Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) 11 prosentin ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) 9 prosentin kannatuksella. Kuuden prosentin kannatus mitattiin niin puoluejohtaja Jussi Halla-aholle (ps.), valtiovarainministeri Matti Vanhaselle (kesk.) kuin Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorellekin (kok.).

Marin ei ehdolle lähde, kun taas Rehn ja Haavisto lähtevät. Tämä kävi entistä selvemmäksi myös Uutissuomalaisen (Karjalainen, 20.4.) puoluevaltuutetuille tekemässä kyselyssä, jossa Rehn ja Haavisto osoittautuivat olevan puolueissaan itseoikeutettuja presidenttiehdokkaita.

Lyön pöytään uuden kriteerin: Niinistön seuraaja tulee siitä puolueesta, joka voittaa vuoden 2023 eduskuntavaalit ja nousee pääministeripuolueeksi.

Ai miksikö? No siksi, että sekä Niinistö vuonna 2012 että hänen edeltäjänsä Tarja Halonen vuonna 2000 tulivat ensimmäistä kertaa valituiksi presidenteiksi, kun heidän puolueensa olivat voittaneet edellisvuosina 2011 ja 1999 silloiset eduskuntavaalit.

Toinen vahva kriteeri on, että Niinistön seuraajalla pitää olla edeltäjiensä tapaan sekä suurta kannatusta että myös vähiten vastustusta yli puoluerajojen. Presidentiksi pääsevän pitää yhdistää eikä jakaa kansaa. Tämä pitää Rehnin ja jossakin määrin myös Haaviston pelissä mukana sekä pudottaa Halla-ahon ja etenkin Laura Huhtasaaren (ps.) siitä pois.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi